Kirjaimet in seisovat viivaimella täsmälleen ensimmäisen tuuman kohdalla, työntömitta tulee oikealta ja puristaa ne, ja leuan pienelle näytölle syttyy 25.40. Alapuolen millimetriasteikolla punainen merkki siirtyy samaan viivaan, toisen tuuman kohdalle asettuu peräkkäin kolme ohranjyvää, teräskiskoa pitkin juoksee välähdys ja nurkassa pyörivät sorvin 127- ja 50-hampaiset hammaspyörät, jotka yhdistävät tuumajohtoruuvin metriseen kierteeseen.
Yksikkösivu
pituus · brittiläinen mitta lehti 1/1 · päiv. 2026-09Tuuma in · ″
SI-järjestelmän ulkopuolinen yksikkö · suure: pituus; tasan 25,4 mm vuodesta 1959
Yksikkö, jota koko maailma mittaa millimetreinä
Putkimies Madridissa ja putkimies Torontossa pyytävät toimittajaltaan samaa ”tuuman” putkea, eikä kumpikaan mittaa sitä tuumina, sillä ulkoa se on 33,7 millimetriä ja sisältä noin kaksikymmentäseitsemän. Putki peri nimensä 1800-luvun valurautaisilta vesijohdoilta, joissa tuuma oli sisähalkaisija; seinämät ovat sittemmin ohentuneet, mutta nimi jäi, ja niin tuuma elää yhä maailmassa, joka on siirtynyt metriin aikoja sitten.
Oikea tuuma on puolestaan yksinkertaisempi kuin mikään metrinen yksikkö: vuodesta 1959 se on ollut tasan 25,4 millimetriä ilman häntää desimaalipilkun jälkeen, eikä tämä pyöreys ole luonnollinen vaan sovittu. Ennen sopimusta brittiläinen ja amerikkalainen tuuma erosivat toisistaan lähes neljä miljoonasosaa, eivätkä Atlantin eri puolilla valmistetut mittapalat täsmänneet tehtaan tarkastuksessa.
Sivu näyttää, mitkä tuumat ovat rehellisiä ja mitkä elävät enää vain nimessä, miksi tuumassa on kaksitoista osaa ja miksi jokaisen tuumajohtoruuvilla varustetun sorvin laatikossa on satakaksikymmentäseitsemänhampainen hammaspyörä.
Tunnus in kirjoitetaan pienin kirjaimin ja ilman pistettä kuten mikä tahansa yksikön tunnus: 12 in, ei 12 In. eikä 12 ins. Piirustuksissa ja pakkauksissa sen rinnalla elää kaksoispilkku ″, joka kirjoitetaan heti luvun perään ilman välilyöntiä, 12″, eikä sitä korvata kahdella heittomerkillä tai näppäimistön lainausmerkillä.
Tuuma pituutena ja tuuma tuotteen nimessä: tuuman vesiputki on ulkoa yli 33 millimetriä, G 1 -kierre on 33,25 mm, ja ”kaksi kertaa neljä” -lauta on todellisuudessa 38 kertaa 89. Sitä ei pidä sekoittaa myöskään muiden maiden tuumiin pariisilaisesta pouce'sta ruotsalaiseen tumiin: ennen metrijärjestelmää jokaisella pääkaupungilla oli omansa, 24–27 millimetrin pituinen.
01 · Määritelmä
jaardi · metri · nimellinenTuuma on pituusyksikkö, joka on kolmaskymmeneskuudesosa kansainvälisestä jaardista, ja koska jaardi on vuodesta 1959 määritelty 0,9144 metriksi, tuuma on tasan 25,4 millimetriä. Omaa mittanormaalia tuumalla ei ole: se nojaa kokonaan metriin ja metri valon nopeuteen, joten kaikki sen tarkkuus on lainattua.
Tuumassa elää kaksi jakoperinnettä. Verstaalla se puolitetaan yhä uudelleen puolikkaiksi, neljänneksiksi, kahdeksasosiksi ja kuudeskymmenesneljäsosiksi, koska niin viivaimen jakaminen ja poranterän valinta käy helposti; konetekniikassa se taas jaetaan tuhanteen, ja tuuman tuhannesosa, ”mil” eli thou, on 25,4 mikrometriä.
Yksikön rinnalla on nimellinen tuuma eli tuuma tuotteen nimessä: putkessa se viittaa vanhaan sisähalkaisijaan, laudassa mittaan ennen höyläystä ja kuivausta, levykkeessä pyöristettyyn leveyteen. Sellaista tuumaa ei muunneta millimetreiksi kertomalla, vaan se etsitään standardin taulukosta.
Montako tuumaa on tuuman putkessa
Ylhäällä on itse esine piirrettynä mittakaavassa mittanauhan nollaa vasten, ja sen alla teräsnauha kahdella asteikolla: ylhäällä tuumat kuudestoistaosiin asti, alhaalla millimetrit. Nauha vedetään esineen reunaan asti; sininen viiva merkitsee mitattua, messinginvärinen katkoviiva sitä, mitä nimi lupaa, ja niiden välinen punainen täyttö on nimellisen ja oikean tuuman erotus.
Tuuma ja unssi ovat sama sana
Roomalaiset jakoivat lähes kaiken kahteentoista osaan jalasta ja naulasta perintöön, ja kahdestoistaosaa kutsuttiin nimellä uncia; siitä englanti sai sekä sanan inch että ounce. Kaksitoista sopii verstaalle paremmin kuin kymmenen, koska se jakautuu tasan kahdella, kolmella, neljällä ja kuudella, ja siksi lankun kolmeen yhtä suureen osaan jakava puuseppä suosii yhä jalkoja, kun taas mittoja sarakkeessa laskeva suunnittelija suosii millimetrejä.
02 · Muunnos
yksiköt · vanhat tuumat · nimellismitatKuudestoistaosista millimetreihin
Syötä pituus missä tahansa yksikössä, niin sivu näyttää sen metrisinä ja brittiläisinä mittoina lähimmän kuudestoistaosan kanssa, muuntaa sen eri maiden vanhoiksi tuumiksi ja vertaa sitä tuotenimien tuumiin. Pituus on sama kaikilla välilehdillä; vain se, millä sitä mitataan, vaihtuu.
Muistisääntö: neljä tuumaa on vähän yli kymmenen senttiä, ja viisi tuumaa on tasan 127 millimetriä.
Eri maiden vanhat tuumat on pyöristetty millimetrin sadasosiin: ne muuttuivat vuosisadasta toiseen ja mittanormaalista toiseen, ja samassa maassa eli usein kaksi tai kolme tuumaa rinnakkain, kankaalle, maalle ja rakennuspuulle. Tuotteiden nimellismitat ovat yleisistä standardeista, ja valmistajien välillä ne voivat poiketa millimetrin osia.
| {k} | {v} | {note} |
{text}
04 · Mittalaitteet
mittanauha · nonius · mikrometri · mittapalatKuudestoistaosasta miljoonasosaan
Koukku, joka heiluu
Mittanauha on maailman tärkein tuumamittari, ja sen päässä oleva koukku on tarkoituksella kiinnitetty niitteihin välyksellä, joka on täsmälleen koukun oman paksuuden suuruinen: ulkomittauksessa se liukuu ulos, sisäpintaa vasten se painuu sisään, ja nolla osuu kummassakin tapauksessa oikeaan kohtaan. Puuseppä, joka ”korjaa” löysän koukun, mittaa seuraavalla kerralla millimetrin väärin.
Kaksikymmentäviisi jakoa kahdellekymmenelleneljälle
Tuumatyöntömitassa pääasteikko jakaa tuuman neljäänkymmeneen 0,025:n osaan, ja nonius sovittaa kaksikymmentäviisi jakoaan pääasteikon kahdellekymmenelleneljälle, joten niiden ero on tuuman tuhannesosa. Kohdakkain osuvan noniusviivan numero antaa kolmannen desimaalin ilman elektroniikkaa ja paristoa.
Neljäkymmentä kierrettä tuumalla
Mikrometrin kara on tarkkuusruuvi, jossa on neljäkymmentä kierrettä tuumalla, joten rummun yksi kierros siirtää sitä tasan 0,025 tuumaa, ja rummun kaksikymmentäviisi jakoa jakavat tämän askeleen tuhannesosiin. Tuumamikrometri osoittautui käteväksi juuri tämän laskutoimituksen ansiosta, ja sen metrinen sukulainen toisti sen puolen millimetrin nousulla ja viidelläkymmenellä jaolla.
Johanssonin mittapalat
Ruotsalainen mekaanikko Carl Edvard Johansson keksi teräspalojen sarjan, joka tarttuu toisiinsa niin lujasti, että palat pysyvät yhdessä ilman liimaa, ja parista kymmenestä palasta kootaan mikä tahansa mitta kymmenestuhannesosan tarkkuudella. Tuumasarjoihinsa hän valitsi suhteen tasan 25,4 millimetriä, ja teollisuus omaksui luvun kauan ennen kuin hallitukset vahvistivat sen.
05 · Kirjoitussäännöt
tunnus · kaksoispilkku · murtoluvutKaksi pilkkua, ei kahta lainausmerkkiä
Tekstissä tuuma kirjoitetaan tunnuksella in välilyönnin jälkeen, piirustuksissa ja tuotteissa kaksoispilkulla ilman välilyöntiä, ja murtoluvut jätetään tavallisiksi, jos mitta on merkitty kuudestoistaosina, ja desimaaleiksi, jos se tulee koneelta.
Oikean puolen ensimmäinen rivi lisää tunnukseen monikon ja pisteen, toinen kirjoittaa kaksoispilkun kahdella heittomerkillä ja suoralla lainausmerkillä, ja kolmas pyöristää tarkan arvon, vaikka 25,4 ei ole likiarvo vaan määritelmä. Neljäs tekee tunnuksesta sanan lyhenteen, viides muuntaa putken nimellismitan kuin oikean tuuman ja erehtyy kahdeksan millimetriä, ja kuudes kirjoittaa kuusi jalkaa kaksi tuumaa desimaalilukuna, vaikka 6,2 jalkaa on kuusi jalkaa ja 2,4 tuumaa.
06 · Naapuriyksiköt
jaardi · maili · pisteTuuma on brittiläisten mittojen tikapuiden nuorin askelma: kaksitoista tuumaa tekee jalan, kolme jalkaa jaardin ja 1760 jaardia mailin; sen alapuolella ovat typografinen piste, tuuman seitsemäskymmenestoinen osa, ja verkkosivujen pikseli, yhdeksäskymmenestuudes osa.
Jaardin kautta tuuma on määritelty: kolmekymmentäkuusi tuumaa on tasan 0,9144 metriä.
Tikapuiden huippu, jossa tuumien kahden miljoonasosan ero näkyy jo millimetreinä.
Tuuman typografinen pikkuraha, jolla lähes jokainen näytön kirjasin on ladottu.
07 · Historiallinen osa
arkisto · ohrasta metriinMiten tuumasta tuli metrinen
{title}
{text}
Ero, jonka näkee vain mittapala
Pylväs näyttää, kuinka paljon kukin tuuma poikkesi nykyisestä 25,4 millimetristä nanometreinä: ylös pidempi, alas lyhyempi. Brittiläinen tuuma oli 44 nanometriä lyhyempi, amerikkalainen 51 pidempi; kehys käy ne läpi vuorotellen.
Puusepälle tämä on mitätöntä, mutta kaksi miljoonasosaa tuhannen kilometrin mittauksessa tekee kaksi metriä, ja siksi amerikkalaiset maanmittarit pitivät vanhan ”survey”-jalan vuoden 2022 loppuun asti.
Satakaksikymmentäseitsemän hammasta kahden maailman välissä
Teollisuustuuma asetettiin 25,4 millimetriin eikä vain pyöreyden vuoksi: 254 jakautuu tekijöihin 2 × 127, joten 25,4 on tasan 127 viidesosaa. Tuumajohtoruuvilla varustetussa sorvissa 127-hampainen hammaspyörä yhdessä 50-hampaisen kanssa muuntaa tuumakierteen nousun metriseksi ilman mitään virhettä, ja sellainen pari makasi vuosikymmeniä jokaisen sorvarin laatikossa.
Jos tuuma olisi jäänyt vanhaan 25,399956 millimetriin, tarkka siirtymä olisi vaatinut hammaspyörän, jossa on yli kaksi miljoonaa hammasta, ja kierteet olisi pitänyt leikata kertyvällä virheellä. Niin sorvin metrologia ehti diplomatian edelle: tehtaat ottivat 25,4:n käyttöön 1930-luvulla, ja hallitukset allekirjoittivat sen vasta vuonna 1959.
Siitä lähtien tuumalla ei ole ollut omaa pituutta: kaikki sen mittanormaalit ovat metrin normaaleja kerrottuna 0,0254:llä, ja jokaisen maailman tuumamittapalan tarkkuus palautuu samaan valon nopeuteen kuin millimetrin.