LD₅₀ kirjoitetaan latinalaisin isoin kirjaimin, ja 50 on alaindeksi. Se on annos, jonka jälkeen kokeessa kuolee puolet eläimistä. Yksikkö on milligramma ainetta painokiloa kohti, mg/kg. Viereen merkitään aina eläinlaji ja antoreitti: suun kautta, suonensisäisesti.
mg/kg kehoa ja mg/kg tuotetta: ensimmäinen on annos, toinen aineen pitoisuus ruoassa. Eläinten LD₅₀ ja ihmiselle vaarallinen annos: ihmisiä ei testata, heidän kynnyksensä arvioidaan myrkytystapausten perusteella. Sekä LD₅₀ ja LDLo, pienin annos, jolla on kuvattu kuolemantapaus.
Kavalakärpässieni heiluu, ja lakin alta putoaa itiöitä. Se seisoo L-kirjaimen läpi: oliivinvärinen lakki, valkoiset heltat, rengas jalassa ja mukula tyvessä. Oikealla sininen pylväs nousee mittalasissa punaiseen viivaan 0,1 mg/kg: sen verran aikuinen saa yhdestä sienestä. Alhaalla merkki kulkee logaritmista asteikkoa pitkin kohti merkintää 0,1. Sininen piste kohdassa 150 on kofeiini vertailuksi. Tallennuksen merkkivalo vilkkuu.
Yksikkösivu
mykologia versio 2026-10Myrkyllisyys LD₅₀, mg/kg
SI-johdannaisyksikkö · suure: aineen annos painoyksikköä kohti
Miksi yksi sieni riittää aikuiselle
Keskikokoinen kavalakärpässieni painaa noin kolmekymmentä grammaa. Jokaisessa sen lihan grammassa on suunnilleen neljännesmilligramma amatoksiineja. Yhdessä sienessä niitä on yhteensä noin seitsemän ja puoli milligrammaa. Se on vähemmän kuin suolajyvänen.
Vaarallinen ei ole myrkyn massa vaan sen annos painokiloa kohti. Amatoksiineille ihmiselle vaarallinen annos arvioidaan noin 0,1 mg/kg. Seitsemän ja puoli milligrammaa seitsemääkymmentä kiloa kohti on 0,11 mg/kg eli juuri kynnys. Samanpainoiselle lapselle tällainen sieni riittää runsaasti.
Vertailun vuoksi: kofeiinin vaarallinen annos on suuruusluokkaa 150 mg/kg. Amatoksiinit vaikuttavat puolitoista tuhatta kertaa voimakkaammin. Keittäminen ja kuivaus eivät tuhoa niitä. Siksi mikään käsittely ei tee kavalakärpässienestä syötävää, ja sientä, jota ei tunne, ei yksinkertaisesti syödä.
01 · Määritelmä
sienen massa · pitoisuus · kehon painoSama määrä ainetta vaikuttaa pieneen elimistöön voimakkaammin kuin suureen. Siksi annos lasketaan painokiloa kohti. Aineen massa milligrammoina jaetaan kehon painolla kiloina.
LD₅₀ on annos, jonka jälkeen kokeessa kuolee puolet eläimistä. Se määritetään hiirillä tai rotilla OECD:n ohjeiden mukaan. Ihmiselle tällaista annosta ei mitata. Se arvioidaan kuvattujen myrkytysten ja eläinkokeiden perusteella, siksi siihen liitetään aina merkintä ”arvio”.
Amatoksiinit pysäyttävät maksasoluissa entsyymin, joka kopioi geenejä. Solut lakkaavat uusimasta proteiinejaan ja kuolevat vähitellen. Myrkytyksen ensimmäiset oireet tulevat 6—24 tunnin kuluttua, kun myrkky on jo maksassa. Siksi tuntemattoman sienen syömisen jälkeen soitetaan heti Myrkytystietokeskukseen odottamatta, että tulee paha olo. Hoitoa on, ja mitä aiemmin se aloitetaan, sitä parempi.
Riittääkö yksi sieni
Vasemmalla on keittiövaaka ja sieni. Valitse sieni ja aseta syödyn massa, myrkyn pitoisuus ja ihmisen paino. Oikealla mittalasi näyttää annoksen kehon kiloa kohti: sininen pylväs on annos, punainen viiva on vaarallisen annoksen arvio 0,1 mg/kg. ”Leikkaa puoliksi” jakaa sienen kahtia, ”Vielä yksi sieni” panee vaa’alle toisen. Oliivinvihreällä on sieni ja myrkky, sinisellä annos ja kehon paino, punaisella kynnys. Alhaalla on kolme näkymää. ”Annos” — annos eripainoisille ihmisille. ”Kuinka monta sientä” — kuinka monta kappaletta kutakin sientä antaa kynnyksen. ”Kofeiinin vieressä” — sama annos muiden aineiden asteikolla.
Älä odota oireita, soita
Ensimmäiset tunnit tällaisen sienen jälkeen ihminen voi hyvin. Se ei tarkoita, että kaikki meni hyvin: myrkky vaikuttaa hitaasti. Jos on syöty sieni, josta ei ole varma, soitetaan heti Myrkytystietokeskukseen tai hätäkeskukseen ja säilytetään sienen jäänteet lajinmääritystä varten. Kotikokeet — hopealusikka, sipuli, väri leikkauspinnassa — eivät paljasta myrkyllistä sientä.
02 · Muunnos
yksiköt · sienet · aineetMilligrammoista kiloa kohti kappaleisiin ja kuppeihin
Syötä annos kiloa kohti ja kehon paino. Ensimmäinen välilehti muuntaa annoksen muihin yksiköihin ja milligrammoiksi ihmistä kohti. Toinen näyttää, kuinka monta kutakin sientä antaa tämän annoksen. Kolmas asettaa rinnakkain eri aineiden LD₅₀-arviot — eläinlajin ja antoreitin kanssa.
0,1 mg/kg ei ole viiva, jonka alapuolella on turvallista. Ihmiset sietävät saman annoksen eri tavoin, ja myrkyn pitoisuus sienissä vaihtelee moninkertaisesti. Siksi mitä tahansa määrää tällaista sientä pidetään vaarallisena.
| {k} | {v} | {note} |
{text}
04 · Mittalaitteet
kromatografi · immunomääritys · vaaka · kuivauskaappiMyrkky löydetään laboratoriossa, ei keittiössä
Kromatografi
Sieniuute pumpataan ohuen kolonnin läpi. Eri aineet kulkevat sen läpi eri nopeudella ja tulevat ulos vuorotellen. Ulostulon ilmaisin havaitsee valoa, jonka aallonpituus on 303 nm ja jota amanitiinit absorboivat. Kunkin piikin pinta-alaa verrataan vertailustandardiin, ja saadaan myrkyn pitoisuus milligrammoina grammaa kohti.
Immunomääritys
Sairaalassa amatoksiineja etsitään potilaan virtsasta. Kuoppien pohjalla olevat vasta-aineet sitovat myrkyn, ja väristä näkee, kuinka paljon sitä on näytteessä. Määritys kestää noin tunnin ja havaitsee nanogrammoja millilitrassa. Se auttaa lääkäriä päättämään, onko kyseessä ollut myrkytys, vaikka oireita ei vielä ole.
Vaaka
Annos riippuu siitä, kuinka paljon sientä on syöty. Siksi Myrkytystietokeskuksessa kysytään, montako sientä oli, minkä kokoisia ja mitä niistä jäi. Jäänteet punnitaan ja annetaan mykologille: niistä määritetään laji ja arvioidaan syödyn massa.
Kuivaus ja keittäminen
Amatoksiinit ovat pieniä rengasmaisia molekyylejä, jotka kestävät lämpöä. Kuivauksessa sieni menettää vettä, mutta myrkky jää, ja kuivapainogrammaa kohti sitä on kymmenen kertaa enemmän. Keittäminen ei hajota sitä, eikä keitinvesi vie kaikkea myrkkyä mukanaan. Siksi käsittely ei tee tällaisesta sienestä syötävää.
05 · Kirjoitussäännöt
laji · reitti · arvioLD₅₀:n yhteyteen kirjoitetaan aina kuka ja miten
LD₅₀ kirjoitetaan milligrammoina painokiloa kohti, ja siihen merkitään eläinlaji ja antoreitti. Ihmiselle vaarallinen annos kirjoitetaan merkinnällä ”arvio”. Aineen pitoisuus tuotteessa kirjoitetaan erikseen, milligrammoina tuotegrammaa kohti.
Ilman lajia ja reittiä LD₅₀:tä ei voi verrata: hiirellä ja ihmisellä, suun kautta ja suoneen annettuna luvut eroavat moninkertaisesti. Ihmiselle on vain arvio. Sienen pitoisuus ilmoitetaan sienen grammaa kohti, ei kehon kiloa kohti. Suurempi LD₅₀-luku tarkoittaa, että aine on vähemmän myrkyllinen, ei myrkyllisempi. Annos ihmistä kohti ilman kehon painoa ei kerro mitään. Eikä turvallisuus ala vaarallisen annoksen arvion alapuolelta.
06 · Naapuriyksiköt
annos kiloa kohtiMilligramma kehon kiloa kohti on sama mitta kuin kofeiinilla ja urheilulisillä. Kofeiinin työannos on 3—6 mg/kg, kreatiinin latausvaiheessa 0,3 g/kg. Ero amatoksiineihin on tuhansia kertoja: samalla vaa’alla on mitattava sekä kupillinen kahvia että murto-osa yhdestä sienestä.
3—6 mg/kg työannos, t½ noin 5 h.
g/kgLatausvaihe 0,3 g/kg vuorokaudessa.
ng/gAineen jäämiä tuotteessa.
07 · Historiallinen osa
arkisto · Paracelsuksesta entsyymiinMiten myrkyllisyyttä alettiin mitata kiloa kohti
{title}
{text}
Ihmisen annos on aina arvio
LD₅₀ mitataan eläimillä OECD:n vakiosääntöjen mukaan: annetaan annos, tarkkaillaan, muutetaan annosta. Ihmisille näin ei tehdä. Ihmiselle vaarallinen annos johdetaan kuvatuista myrkytyksistä: montako sientä syötiin, minkä kokoisia ja mitä sairaalle tapahtui. Jokaisessa tällaisessa laskelmassa on paljon tuntematonta.
Myrkyn pitoisuus sienessä mitataan jo tarkasti — kromatografilla, puhtaan α-amanitiinin vertailustandardia vasten. Mutta sekin vaihtelee sienestä toiseen moninkertaisesti. Siksi luku ”yksi sieni” on suuruusluokka, ei lupaus. Oikealla on kromatogrammi: amanitiinin piikki kasvaa, kun näyte syötetään kolonniin.
SI-järjestelmän seitsemän perusyksikköä
Suureluettelo
Mykologia ja annos · 14 passia
Happotippa muuttaa mehun värin, suola värjää liekin, vesi jäätyy koputuksesta. Niiden alla kaikki Simetriumin lehdet aloittain ja aakkosittain.
Avaa hakemisto →